Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2013

Kurssi: äänittäminen Audacity-ohjelmalla

Kurssilla opetellaan äänittämistä ja tallennetun äänen käsittelyä Audacity-ohjelmalla. Tämä ohjelma täydentyy kurssin kestäessä.

  • Äänen pyydystäminen
  • Äänitysten kuunteleminen
  • Äänitysten kriittinen tarkastelu ja valikoiminen
  • Äänen koostaminen: leikkaaminen ja liittäminen
  • Äänenlaadun parantaminen
  • Lopullisen äänitteen tuottaminen

Audacityn oma ohjesivusto
Suomenkielinen opas Sibelius-Akatemian sivuilla
Äänipää, hieman vanha mutta monipuolinen äänityösivusto

0.1. Pikalähtö: ääntä koneeseen

  1. Käynnistä Audacity-ohjelma.
  2. Klikkaa äänityspainiketta.
  3. Ääntele (puhu, laula).
  4. Klikkaa pysäytyspainiketta.
  5. Klikkaa soittopainiketta.
  6. Kuuntele.
  7. Tallenna Audacity-työ nimellä ”harjoitus”.

Kannettavissa tietokoneissa on yleensä sisäänrakennettu mikrofoni ja kaiuttimet, joilla voi äänittää ja toistaa siedettävän laatuista ääntä – ainakin riittävän hyvää sen tarkistamiseen, onnistuitko ylipäätään pyydystämään ääntelyäsi. Äänitysohjelma tavallisesti löytää itse tietokoneen sisäiset äänilaitteet.

0.2 Hieman parempaa äänenlaatua mikrofonilla ja kuulokkeilla

  1. Yhdistä tietokoneen äänisisäänmenoon mikrofoni sopivalla johdolla.
  2. Yhdistä tietokoneen äänilähtöön kuulokkeet.
  3. Mykistä kohdassa 0 tallennettu ääniraita.
  4. Toista kohdan 0 toimet.
  5. Jos et nyt onnistunut pyydystämään ääntä, vaikka äsken onnistuit, tarkista mikrofonin toiminta ja ohjelman ääniasetukset.

Mikrofonin tuottama äänisignaali voi olla liian heikko tietokoneen sisäänmenolle. Silloin sitä pitää vahvistaa. Saatat joutua myös muuttamaan ääniasetuksista sisään menevän ja ulos tulevan äänen reittejä.

0.3 Vielä parempaa äänenlaatua ulkoisella ääniliittimellä

  1. Liitä tietokoneeseen USB-johdolla ulkoinen äänilaite (”äänikortti”, audio interface).
  2. Yhdistä mikrofoni äänilaitteen mikrofoniliittimiin.
  3. Yhdistä kuulokkeet äänilaitteen kuulokeliitäntään.
  4. Käynnistä Audacity uudelleen.
  5. Muuta ohjelman ääniasetuksia siten, että se käyttää ulkoista äänilaitetta.
  6. Mykistä kohdissa 0 ja 1 tallennetut ääniraidat.
  7. Toista kohdan 0 toimet.
  8. Kuuntele vuorotellen erikseen kohdissa 1 ja 2 tallennettuja äänityksiä. Huomaatko niissä eroa?

Ulkoinen äänilaite mahdollistaa monipuolisemmat liitännät, esimerkiksi usean äänilähteen samanaikaisen käytön. Se tarjoaa usein enemmän valinnanvaraa tallennettavan äänen laatuun ja helpon tavan säätää äänenvoimakkuutta.

1. Äänityksen suunnittelu ja valmistelu

Paras lopputulos saadaan parhaista raaka-aineista. Pyri pyydystämään ääni mahdollisimman luonnollisena, häiriöttömänä ja rikkaana. Kehittyneinkään äänenmuokkaus jälkikäteen tehtynä ei pysty korvaamaan huolimattomasti tehtyä äänitystä.

Jos olet esiintyjä, lue ensin muistilista ja toimi sen mukaan. Jos olet äänittäjä, tutustu äänitystilaan ja äänitettävään musiikkiin ja valitse käytettävät välineet tilanteen mukaan. Tämän kurssin harjoituksissa käytämme yhtä stereomikrofonia, ulkoista äänilaitetta ja Audacity-äänitysohjelmaa.

1.1 Jos äänitystila on musiikin esittämiseen tarkoitettu, soittajan kannattaa todennäköisesti olla esiintymislavalla. Jos tila on jokin muu, pyydä soittajaa soittamaan eri kohdissa huonetta ja kuuntele, missä soitto kuulostaa parhaalta.

1.2 Kun soittajan paikka on valittu, liiku itse soittajan ympärillä ja kuuntele, missä ääni kuuluu parhaiten. Sijoita mikrofoni siihen ja suuntaa se soittimeen.

2. Mikrofonin valinta

Sähköisen toimintaperiaatteen mukaan mikrofonit jaetaan dynaamisiin ja kondensaattorimikrofoneihin. Tärkeimmät käytön kannalta muistettavat asiat ovat seuraavat:

  • Kondensaattorimikrofoni tarvitsee toimiakseen sähkövirtaa. Se saa sen paristosta tai johtoa pitkin laitteesta, johon se on kytketty (phantom-syöttö). Dynaaminen mikrofoni toimii ilman.
  • Kondensaattorimikrofoni on yleensä herkkä, se siis pyydystää hyvin hiljaisetkin äänet. Samalla se on altis myös käsittelystä aiheutuville häiriöäänille. Dynaaminen mikrofoni ei ole yhtä herkkä, se siis tarvitsee kovemman äänenpaineen, mutta sietää paremmin käsittelyä. Kädessä pidettävät laulu- ja haastattelumikrofonit ovat usein dynaamisia, studiomikrofonit taas kondensaattorimikrofoneja.

Mikrofonit ovat eri tavoin herkkiä eri suunnista tulevalle äänelle, niillä on toisin sanoen erilaisia suuntakuvioita. Jos mikrofoni pyydystää joka suunnasta tulevat äänet yhtä voimakkaina, sen suuntakuvio on pallo. Mikrofoni voi olla myös enemmän tai vähemmän suuntaava, jolloin se ottaa tietystä suunnasta tulevat äänet paremmin. Suuntakuvio voi olla esimerkiksi sydämen muotoinen, kahdeksikko tai keilamainen. Joidenkin mikrofonien suuntakuviota voi vaihtaa.

MuseScore ja Sibelius

Tässä hieman MuseScoren ja Sibeliuksen vertailua, ei missään erityisessä järjestyksessä.

Yksityiskohtainen vertailutaulukko MuseScoren ja Sibeliuksen ominaisuuksista on täällä. Wikipediassa on taulukoituna kymmeniä nuotinkirjoitusohjelmia suppeampaan vertailuun.

Perustoiminnoissa MuseScore ja Sibelius ovat hyvin samanlaisia, niiden käyttöliittymätkin muistuttavat paljon toisiaan. Nuottien syöttö toimii lähes identtisesti. MuseScoresta puuttuu mahdollisuus soittaa nuotteja sisään reaaliaikaisesti eikä se osaa lukea skannattuja nuotteja.

Kummassakin ohjelmassa pystyy säätämään nuottien ja nuottiviivastojen asetteluja ja mittasuhteita hyvin yksityiskohtaisesti. Tehtaan asetuksilla tulee toimeen hyvin pitkälle molemmissa. Sibeliuksessa on kehittyneempi automatiikka kohteiden sijoittelussa, se osaa itsestään välttää haitalliset päällekkäisyydet (magnetic layout). Myös sijoittelun korjailu hiirellä vetämällä toimii Sibeliuksessa jonkin verran sujuvammin.

Erilaisia nuotti- ja tekstifontteja on Sibeliuksessa enemmän. Tekstityylien muokkauksessa on nykyisin MuseScoressa ikäviä työskentelyä hidastavia virheitä. Kummassakin ohjelmassa voi käyttäjä luoda omia tyylejä ja muuttaa nuottikuvaa ulkoa tuotavan tyylitiedoston avulla. Tyyliin kuuluu nuottilehden yleinen asettelu, viivastojen koko ja nuottien sijoittelusäännöt sekä eri tekstilajien ulkonäkö ja käyttäytymissäännöt.

Kumpikin ohjelma osaa soittaa nuotit. MuseScoren synteettiset äänet ovat koti- ja koulukäyttöön sopivaa demotasoa, Sibeliuksen sointikirjastot tuottavat periaatteessa julkaisukelpoista ääntä.

Kumpikin ohjelma osaa tallentaa erilaisiin tiedostomuotoihin, oman tiedostomuodon lisäksi MusicXML, midi, pdf, erilaiset graafiset tiedostomuodot ja äänitiedostot. MuseScore ei tuota EPS-tiedostoja.

Kumpikin ohjelma osaa tuottaa erilliset stemmat partituurista. MuseScoressa stemmojen luominen nykyisellään katkaisee yhteyden partituuriin. Sibeliuksessa on ns. dynaamiset stemmat: stemmoihin tehdyt muutokset välittyvät partituuriin ja päinvastoin. Tämä ominaisuus on tulossa MuseScoren versioon 2.

MuseScore ei nykyään osaa tabulatuuria eikä kitaran sointulaatikoita, mutta nämä ovat luvassa versioon 2.

Sibeliuksen normaaliversion hinta on yli 500 euroa, MuseScore ei maksa mitään.

Sekalaisia MuseScore-vihjeitä

Laulutekstit

Toisen (ja kolmannen) säkeistön sanat voi kirjoittaa ensimmäisen säkeistön tekstin alle aktivoimalla aloitusnuotin ja valitsemalla Luo–Teksti–Sanoitus (cmd-L tai ctrl-L). Laulutekstiin saa välilyönnin (joka ei siirrä kirjoituskohtaa seuraavaan nuottiin) näppäilemällä alt-välilyönti (esim. säkeistön numeron jälkeen).

Sointumerkit

Sointumerkeissä ylennysmerkin saa näppäilemällä # ja alennuksen b. Merkit muuttuvat oikean näköisiksi, kun siirrytään seuraavaan sointuun. Välilyönnillä siirrytään seuraavalle iskulle, tabulaattorilla seuraavaan tahtiin (vaihtonäppäimen kanssa edelliseen).

Sointujen esitystavan muuttaminen: valitse Tyyli–Muokkaa yleistä tyyliä… Mene kohtaan Sointumerkinnät ja vaihda soinnun kuvaustiedosto.

Ei tahtiosoitusta

Tällä vippaskonstilla voi kirjoittaa näennäisesti tahtilajitonta musiikkia. Tee oma tahtiosoitus, joka on mahdollisimman suuri, esim. 63/1. Piilota tahtiosoitus ja tahtiviivat klikkaamalla niitä oikealla ja valitsemalla Aseta näkymättömäksi. Myös nuottiavaimen voi tehdä näkymättömäksi samalla tavalla.

Aktivoi useita kohteita yhtä aikaa

Oikea-klikkaamalla jotakin nuottiviivaston kohdetta saa valikon, jossa on kohta Valitse. Siitä saa aktivoitua kaikki samanlaiset kohteet koko nuotissa tai samalla rivillä. Edellisessa kohdassa kaikki tahtiviivat saatiin näin näkymättömiksi yhtä aikaa.

Tyylit

Tekstityylien käsittely on MuseScoressa tätä nykyä puutteellista. Tyylin muuttaminen (Tyyli – Muokkaa tekstityyliä…) ei heti muuta tekstin ulkonäköä, vaan uusi tyyli tulee näkyviin vasta tekstissä, joka luodaan muutoksen jälkeen. Kannattaa siis suunnitella ja asettaa tyylit ennen tekstien kirjoittamista.

Yleiseen tyyliin (Tyyli – Muokkaa yleistä tyyliä…) tehtävät asettelun ja mittasuhteiden muutokset tulevat näkyviin heti.

Jos haluat käyttää tehtaan asetuksista poikkeavaa ulkonäköä nuoteissasi, voit rakentaa oman tyylin ja tuoda sen partituuriin jälkikäteen. Kun olet säätänyt haluamasi asetukset yleisessä tyylissä ja tekstityylissä, tallenna tyyli tiedostoon (Tyyli – Tallenna tyyli…). Tuo tyylitiedosto toiseen partituuriin valitsemalla Tyyli – Lataa tyyli… Tämä muuttaa muotoilut, asettelut ja mittasuhteet, muttei valmiiden tekstien tyyliä. Tekstit kannattaa siis kirjoittaa vasta tyyliasetusten tuonnin jälkeen. Tähän puutteeseen voidaan odottaa korjausta tulevissa versioissa.