Laulusäkeistöt tekstinä MuseScoressa

MuseScore 1.3:ssa eivät kaikki toiminnot löydy aivan intuitiivisesti, eikä suomenkielinen käsikirjakaan dokumentoi ihan kaikkea. Tällainen tapaus on laulun säkeistöjen kirjoittaminen tekstinä sivun alaosaan.

Ratkaisu löytyy valikosta: Luo > Tahdit / kehykset  > Lisää pystysuora kehys loppuun. Tämä tekee sivun alareunaan laatikon. Kaksoisklikkaamalla laatikon reunaa siihen tulee kahva, josta vetämällä voi säätää laatikon kokoa.

Lisää pystysuora kehys loppuun.

Kun klikkaat hiiren oikealla napilla (tai control-klikkaat) laatikon sisällä, saat taas näkyviin valikon. Tästä pitää valita Lisää > Tekstikehys. Tekstikehykseen voit sitten suoraan kirjoittaa sanoja.

Lisää tekstikehys

Useita säkeistöjä kirjoittaessa kannattaa huomata yksi kommervenkki: uusi tekstikehys syntyy aina pystysuoran kehyksen vasempaan ylänurkkaan. Vedä siis aiemmin kirjoittamasi säkeistö sivuun, jotta näet mitä kirjoitat. Lopuksi voit sitten järjestellä säkeistöt hiirellä vetämällä.

Käsikirjassa tätä aihetta ei löydä Teksti-osastosta, vaan Muotoilun alta.

MuseScoren suomentaminen

Vapaan MuseScore-nuotinkirjoitusohjelman kehitystyö keskittyy nyt tulevan 2.0-version valmiiksi saattamiseen. Nykyiseen vakaaseen 1.3-versioon ei enää tehdä muutoksia. Nykyisellään MuseScore on lähes kokonaan suomennettu, mutta uudet ominaisuudet ja vanhojen ominaisuuksien osittainen uudelleenjärjestely teettävät lisää käännöstyötä.

Olikin oiva hetki liittyä MuseScoren vapaaehtoiseen kääntäjäkuntaan. Tämä tapahtui niin, että otin yhteyttä ohjelman käännöskoordinaattoriin, joka antoi minulle kääntäjän oikeudet. Käännöstyö tapahtuu Transifex-palvelussa. Siellä on luettelo kaikista ohjelman sisältämistä teksteistä, ja kääntäjä voi tarkastella jo käännettyjä ja kääntämistä odottavia tekstejä ja kirjoittaa suomennoksia sitä mukaa kuin ehtii. Transifexista käännökset välittyvät MuseScoren vuorokausittain koottavaan testiversioon.

En tunne MuseScoren aiempia suomentajia, eikä ohjelman käännösfoorumilla ole aktiivista suomennoskeskustelua. Kakkosversion suomennoksen parissa työskentelee ennestään yksi ihminen.

Ohjelman valikoissa on musiikkisanoja, joille ei ole yleiskielistä vastinetta suomen kielessä. Mikä on esimerkiksi yhteisnimitys rytmijaoille, joiden nimet päättyvät -oli: trioli, kvintoli, novemoli, 24-oli? Englanniksi se on tuplet, ja suomessakin on tämän mallin mukaan ruvettu puhumaan tupleteista.

Onko tätä merkkiä # muistuttava kromaattinen merkki korotus- vai ylennysmerkki? Kumpaakin käytetään, ja valinnan ratkaissee se, mitä muusikko on omalta opettajaltaan oppinut tai oppikirjastaan lukenut. Mutta ohjelman suomennokseen pitää valita jompi kumpi.

Entä mitä ovat samalla viivastolla erilaisin rytmein etenevät itsenäiset melodiat? Saamani musiikkikoulutuksen mukaan ne ovat ääniä. Notaatio-ohjelmissa niitä kutsutaan englanniksi nimillä voice ja layer.

Mutta yleiskielessä ja uutisteksteissä puhutaan myös orkesteriäänistä: joskus löydetään tunnetun säveltäjän tuntematon käsikirjoitus, josta on jäljellä orkesteriäänet, muttei partituuria. Se partituurin viivasto, joka sisältää yhden soittajan osuuden, ja se soittajan nuottitelineellä oleva paperi, johon tämä osuus on erikseen kirjoitettu, on ammattikielessä tietenkin stemma. Sekin tietysti tulee ääntä tarkoittavasta sanasta (stämma, Stimme).

Tietokoneohjelmassa sanoja pitää pyrkiä käyttämään yksiselitteisesti, termin tapaan. Termi tarkoittaa ammatti- tai erikoiskielen sanaa, jolla on tarkasti sovittu erityismerkitys, usein yleiskielestä poikkeava. Varattakoon siis notaatio-ohjelmassa stemma tarkoittamaan orkesteriääntä ja ääni yhdellä viivastolla tapahtuvan polyfonian yksittäistä ääntä.

Kuinka yhdistän kahden viivaston nuotit MuseScoressa?

Kuoron ja puhaltimien nuoteissa kirjoitetaan usein samaan viivastoon kahden tai useamman stemman nuotit. Kirjoitusvaiheessa voi taas olla helpompaa käsitellä stemmoja omina viivastoinaan. Tässä kirjoitetaan kaksi sopraanoääntä omiin viivastoihinsa ja sitten yhdistetään ne samaan viivastoon. Lopuksi kirjoitetaan vielä laulun sanat.

1. Kirjoita ensin nuotit omiin viivastoihinsa.

Nuotit omissa viivastoissaan

2. Aktivoi alempi viivasto.

Sopraano 2:n tahdit aktivoituina

3. Muuta nuotit kakkosääneen (vihreiksi): valikko Muokkaa > Stemmaäänet > Vaihda stemma 1-2.

Nuotit kakkosääneen

4. Aktivoi ylempi viivasto ja kopioi nuotit: valikko Muokkaa > Kopioi.

Aktivoi ja kopioi sopraano 1

5. Aktivoi alemman viivaston ensimmäinen tahti.

Liitoskohta aktivoidaan

6. Liitä kopioidut sopraano 1:n nuotit sopraano 2:n viivastoon: valikko Muokkaa > Liitä.

Äänet yhdistettynä

Kirjoitetaan vielä laulun sanat. Havainnollisuuden vuoksi ääniin tulee eri sanat. Kirjoita ensin äänen 1 (sininen) sanat.

Äänen 1 sanat

Periaatteessa sanoitustekstin paikkaa viivaston alla tai päällä säädetään tekstityylin asetuksista. Tämä ei kuitenkaan täysin toimi versiossa 1.3, vaan tarvitaan käsityötä. Aktivoi lauluteksti oikea-klikkaamalla ensimmäistä tavua ja valitse valikosta Valitse > Kaikki samanlaiset elementit. Teksti aktivoituu.

Aktivoidaan koko teksti

Pidä ctrl (Win) tai cmd (Mac) -näppäin painettuna ja raahaa tekstirivi hiirellä viivaston yläpuolelle. Kirjoita sitten äänen 2 (vihreä) sanat.

Sopraano 1:n sanat viivaston yläpuolella, sopraano 2:n alapuolella

Aivan lopuksi voit tuhota sopraano 1:n viivaston ja nimetä yhdistetyn viivaston uudelleen: oikea-klikkaa viivastoa, valitse valikosta Viivaston ominaisuudet ja kirjoita viivastolle pitkä ja lyhyt nimi.

Muokkaa viivaston ominaisuuksia

MuseScore ja transponoivat soittimet (Mac)

MuseScore osaa huolehtia transponoivien soittimien automaattisesta transponoinnista. Jos satut olemaan puhaltaja tai muuten hyvä transponoimaan, voit kirjoittaa klarinetin, englannintorven, käyrätorven ja trumpetin nuotit suoraan transponoituun sävellajiin. Mutta jos transponoiminen aiheuttaa pääsi savuamista, voit myös kirjoittaa kaiken soivaan sävellajiin (in C) ja antaa ohjelman transponoida puolestasi.

Ohjelmaikkunan vasemmassa yläkulmassa on nappi, josta saa soivan sävelkorkeuden päälle

Soivat nuotit

Klarinetin soivat nuotit

ja pois

Transponoivat nuotit

Klarinetin transponoivat nuotit

Voit kirjoittaa kummassa tilassa tahansa, kunhan muistat itse, oletko kirjoittamassa soivia vai transponoituja nuotteja. Ja kunhan muistat napsauttaa partituurin transponoivaan tilaan ennen stemmojen irrottamista.

Ja sitten varoitus: MuseScoren versiossa 1.3 Macissä tämä ominaisuus on rikki. Jos transponoivassa soittimessa on nuotteja ja siirrytään soivasta sävelkorkeudesta transponoivaan, ohjelma kaatuu.

Jos haluat kirjoittaa Macillä transponoivan soittimen nuotit soivassa sävelkorkeudessa, tee näin:

  1. Tarkista, että soiva sävelkorkeus on koko ajan pois päältä. Partituuri on siis transponoivassa tilassa.
  2. Luo väliaikainen transponoimaton soitin, esimerkiksi klarinetin sijaiseksi huilu.
  3. Kirjoita nuotit tähän soittimeen äläkä välitä, jos ohjelma valittaa liian matalista äänistä. Pystyt kuitenkin kuuntelemalla tarkistamaan, että kirjoitit oikein.
  4. Kopioi koko väliaikaisen viivaston nuotit transponoivan soittimen viivastoon. Huomaat, että nuotit näkyvät nyt transponoituina.
  5. Säilytä väliaikainen viivasto kirjoitustyön loppuun siltä varalta, että partituuriin tulee lisäyksiä tai muutoksia.
  6. Tuhoa väliaikainen viivasto, kun työ on valmis.

Parhaat oppaat MuseScoren itseopiskeluun

Musateknon MuseScore-sivut eivät pyri olemaan täydellinen johdatus nuotinnusohjelman käyttöön. Niiden avulla päässee hyvin alkuun, mutta olen luopunut siitä ajatuksesta, että sivuista tulisi kattava opas. Hyviä oppaita nimittäin on jo riittävästi, myös suomeksi. Musateknon MuseScore-jutut ovat tästä eteenpäin lyhykäisiä vinkkejä aiheista, joita pidän tärkeinä ja ajankohtaisina.

  1. Katso musescore.orgin etusivulta lyhyet johdatusvideot (englanniksi). Et ehkä ehdi tajuta kaikkea ensimmäisellä kerralla, mutta saat yleiskuvan siitä, mitä MuseScorella voi tehdä.
  2. Tutustu MuseScoren käsikirjaan. Se on sekä klikkailtavana veppisivustona että noudettavana PDF:nä. Käsikirja aukeaa myös MuseScore-ohjelman Ohje-valikosta. Lue kokonaan ja järjestyksessä alkutoimet ja perustiedot ja tee perässä kaikki esimerkit. Sitten ohjelman käytön ohessa käy läpi koko käsikirja luku tai pari kerrallaan. Kaikki kannattaa kokeilla käytännössä, eivät asiat muuten jää mieleen.
  3. Lue Jari Eerolan opas ja tee kaikki harjoitukset. Sisältö on suunnilleen sama kuin käsikirjan alkupuolella, mutta on hyvä kerrata asiat hieman toisin sanoin. Tai tee nämä oppitunnit ensin ja kertaa sitten käsikirjasta.

Musiikinteon lomassa voit vähitellen kartuttaa osaamistasi selailemalla satunnaisesti näitä:

  • Lueskele musescore.orgin foorumeita, etenkin käyttötuki-osastoa (englanniksi, suomenkielisellä puolella keskustelu on vielä niukanlaista). Joku muukin on todennäköisesti tullut pohtineeksi samoja kysymyksiä, joihin olet nuotteja kirjoittaessasi törmännyt.
  • Katsele ja kuuntele, mitä muut ovat saaneet aikaan MuseScorella. Kun huomaat jonkin kiinnostavan keinon tai tekniikan, jonka haluat oppia, lataa tiedosto itsellesi ja tutki, miten asia on tehty.

Audacity-kurssin muistiinpanot

Esitystekstit pdf:nä:

audacity-20130408

Päällekkäisäänitys Audacityllä

Raitojen koostaminen ja valmisteleminen levylle poltttoa varten

Audacityn omilla sivuilla on paljon englanninkielistä dokumentaatiota. Suomenkielinen perusopas on floss-manuaaleissa.

Suomenkielisiä yleisesityksiä äänestä ja musiikki- ja ääniohjelmista:

  • Äänipää (ei ole päivitetty vuoden 2007 jälkeen, mutta sisältää paljon hyvää perustietoa)
  • eMute (ajantasaisempi oppi- ja ohjekokoelma)

Kirjallisuutta äänityöstä on paljon englanniksi. Suomenkielinen järeä kokonaisesitys on Jukka Laaksosen Äänityön kivijalka. Sitä ei kannata päntätä kannesta kanteen, vaan selata esiin itseä kiinnostavat aiheet. Englanninkielisistä yleisesityksistä kurssikirjoina käytetään teoksia D.M. Huber & R.E. Runstein: Modern Recording Techniques ja B. Bartlett & J. Bartlett, Practical Recording Techniques.

Kurssi: äänittäminen Audacity-ohjelmalla

Kurssilla opetellaan äänittämistä ja tallennetun äänen käsittelyä Audacity-ohjelmalla. Tämä ohjelma täydentyy kurssin kestäessä.

  • Äänen pyydystäminen
  • Äänitysten kuunteleminen
  • Äänitysten kriittinen tarkastelu ja valikoiminen
  • Äänen koostaminen: leikkaaminen ja liittäminen
  • Äänenlaadun parantaminen
  • Lopullisen äänitteen tuottaminen

Audacityn oma ohjesivusto
Suomenkielinen opas Sibelius-Akatemian sivuilla
Äänipää, hieman vanha mutta monipuolinen äänityösivusto

0.1. Pikalähtö: ääntä koneeseen

  1. Käynnistä Audacity-ohjelma.
  2. Klikkaa äänityspainiketta.
  3. Ääntele (puhu, laula).
  4. Klikkaa pysäytyspainiketta.
  5. Klikkaa soittopainiketta.
  6. Kuuntele.
  7. Tallenna Audacity-työ nimellä ”harjoitus”.

Kannettavissa tietokoneissa on yleensä sisäänrakennettu mikrofoni ja kaiuttimet, joilla voi äänittää ja toistaa siedettävän laatuista ääntä – ainakin riittävän hyvää sen tarkistamiseen, onnistuitko ylipäätään pyydystämään ääntelyäsi. Äänitysohjelma tavallisesti löytää itse tietokoneen sisäiset äänilaitteet.

0.2 Hieman parempaa äänenlaatua mikrofonilla ja kuulokkeilla

  1. Yhdistä tietokoneen äänisisäänmenoon mikrofoni sopivalla johdolla.
  2. Yhdistä tietokoneen äänilähtöön kuulokkeet.
  3. Mykistä kohdassa 0 tallennettu ääniraita.
  4. Toista kohdan 0 toimet.
  5. Jos et nyt onnistunut pyydystämään ääntä, vaikka äsken onnistuit, tarkista mikrofonin toiminta ja ohjelman ääniasetukset.

Mikrofonin tuottama äänisignaali voi olla liian heikko tietokoneen sisäänmenolle. Silloin sitä pitää vahvistaa. Saatat joutua myös muuttamaan ääniasetuksista sisään menevän ja ulos tulevan äänen reittejä.

0.3 Vielä parempaa äänenlaatua ulkoisella ääniliittimellä

  1. Liitä tietokoneeseen USB-johdolla ulkoinen äänilaite (”äänikortti”, audio interface).
  2. Yhdistä mikrofoni äänilaitteen mikrofoniliittimiin.
  3. Yhdistä kuulokkeet äänilaitteen kuulokeliitäntään.
  4. Käynnistä Audacity uudelleen.
  5. Muuta ohjelman ääniasetuksia siten, että se käyttää ulkoista äänilaitetta.
  6. Mykistä kohdissa 0 ja 1 tallennetut ääniraidat.
  7. Toista kohdan 0 toimet.
  8. Kuuntele vuorotellen erikseen kohdissa 1 ja 2 tallennettuja äänityksiä. Huomaatko niissä eroa?

Ulkoinen äänilaite mahdollistaa monipuolisemmat liitännät, esimerkiksi usean äänilähteen samanaikaisen käytön. Se tarjoaa usein enemmän valinnanvaraa tallennettavan äänen laatuun ja helpon tavan säätää äänenvoimakkuutta.

1. Äänityksen suunnittelu ja valmistelu

Paras lopputulos saadaan parhaista raaka-aineista. Pyri pyydystämään ääni mahdollisimman luonnollisena, häiriöttömänä ja rikkaana. Kehittyneinkään äänenmuokkaus jälkikäteen tehtynä ei pysty korvaamaan huolimattomasti tehtyä äänitystä.

Jos olet esiintyjä, lue ensin muistilista ja toimi sen mukaan. Jos olet äänittäjä, tutustu äänitystilaan ja äänitettävään musiikkiin ja valitse käytettävät välineet tilanteen mukaan. Tämän kurssin harjoituksissa käytämme yhtä stereomikrofonia, ulkoista äänilaitetta ja Audacity-äänitysohjelmaa.

1.1 Jos äänitystila on musiikin esittämiseen tarkoitettu, soittajan kannattaa todennäköisesti olla esiintymislavalla. Jos tila on jokin muu, pyydä soittajaa soittamaan eri kohdissa huonetta ja kuuntele, missä soitto kuulostaa parhaalta.

1.2 Kun soittajan paikka on valittu, liiku itse soittajan ympärillä ja kuuntele, missä ääni kuuluu parhaiten. Sijoita mikrofoni siihen ja suuntaa se soittimeen.

2. Mikrofonin valinta

Sähköisen toimintaperiaatteen mukaan mikrofonit jaetaan dynaamisiin ja kondensaattorimikrofoneihin. Tärkeimmät käytön kannalta muistettavat asiat ovat seuraavat:

  • Kondensaattorimikrofoni tarvitsee toimiakseen sähkövirtaa. Se saa sen paristosta tai johtoa pitkin laitteesta, johon se on kytketty (phantom-syöttö). Dynaaminen mikrofoni toimii ilman.
  • Kondensaattorimikrofoni on yleensä herkkä, se siis pyydystää hyvin hiljaisetkin äänet. Samalla se on altis myös käsittelystä aiheutuville häiriöäänille. Dynaaminen mikrofoni ei ole yhtä herkkä, se siis tarvitsee kovemman äänenpaineen, mutta sietää paremmin käsittelyä. Kädessä pidettävät laulu- ja haastattelumikrofonit ovat usein dynaamisia, studiomikrofonit taas kondensaattorimikrofoneja.

Mikrofonit ovat eri tavoin herkkiä eri suunnista tulevalle äänelle, niillä on toisin sanoen erilaisia suuntakuvioita. Jos mikrofoni pyydystää joka suunnasta tulevat äänet yhtä voimakkaina, sen suuntakuvio on pallo. Mikrofoni voi olla myös enemmän tai vähemmän suuntaava, jolloin se ottaa tietystä suunnasta tulevat äänet paremmin. Suuntakuvio voi olla esimerkiksi sydämen muotoinen, kahdeksikko tai keilamainen. Joidenkin mikrofonien suuntakuviota voi vaihtaa.

MuseScore ja Sibelius

Tässä hieman MuseScoren ja Sibeliuksen vertailua, ei missään erityisessä järjestyksessä.

Yksityiskohtainen vertailutaulukko MuseScoren ja Sibeliuksen ominaisuuksista on täällä. Wikipediassa on taulukoituna kymmeniä nuotinkirjoitusohjelmia suppeampaan vertailuun.

Perustoiminnoissa MuseScore ja Sibelius ovat hyvin samanlaisia, niiden käyttöliittymätkin muistuttavat paljon toisiaan. Nuottien syöttö toimii lähes identtisesti. MuseScoresta puuttuu mahdollisuus soittaa nuotteja sisään reaaliaikaisesti eikä se osaa lukea skannattuja nuotteja.

Kummassakin ohjelmassa pystyy säätämään nuottien ja nuottiviivastojen asetteluja ja mittasuhteita hyvin yksityiskohtaisesti. Tehtaan asetuksilla tulee toimeen hyvin pitkälle molemmissa. Sibeliuksessa on kehittyneempi automatiikka kohteiden sijoittelussa, se osaa itsestään välttää haitalliset päällekkäisyydet (magnetic layout). Myös sijoittelun korjailu hiirellä vetämällä toimii Sibeliuksessa jonkin verran sujuvammin.

Erilaisia nuotti- ja tekstifontteja on Sibeliuksessa enemmän. Tekstityylien muokkauksessa on nykyisin MuseScoressa ikäviä työskentelyä hidastavia virheitä. Kummassakin ohjelmassa voi käyttäjä luoda omia tyylejä ja muuttaa nuottikuvaa ulkoa tuotavan tyylitiedoston avulla. Tyyliin kuuluu nuottilehden yleinen asettelu, viivastojen koko ja nuottien sijoittelusäännöt sekä eri tekstilajien ulkonäkö ja käyttäytymissäännöt.

Kumpikin ohjelma osaa soittaa nuotit. MuseScoren synteettiset äänet ovat koti- ja koulukäyttöön sopivaa demotasoa, Sibeliuksen sointikirjastot tuottavat periaatteessa julkaisukelpoista ääntä.

Kumpikin ohjelma osaa tallentaa erilaisiin tiedostomuotoihin, oman tiedostomuodon lisäksi MusicXML, midi, pdf, erilaiset graafiset tiedostomuodot ja äänitiedostot. MuseScore ei tuota EPS-tiedostoja.

Kumpikin ohjelma osaa tuottaa erilliset stemmat partituurista. MuseScoressa stemmojen luominen nykyisellään katkaisee yhteyden partituuriin. Sibeliuksessa on ns. dynaamiset stemmat: stemmoihin tehdyt muutokset välittyvät partituuriin ja päinvastoin. Tämä ominaisuus on tulossa MuseScoren versioon 2.

MuseScore ei nykyään osaa tabulatuuria eikä kitaran sointulaatikoita, mutta nämä ovat luvassa versioon 2.

Sibeliuksen normaaliversion hinta on yli 500 euroa, MuseScore ei maksa mitään.

Sekalaisia MuseScore-vihjeitä

Laulutekstit

Toisen (ja kolmannen) säkeistön sanat voi kirjoittaa ensimmäisen säkeistön tekstin alle aktivoimalla aloitusnuotin ja valitsemalla Luo–Teksti–Sanoitus (cmd-L tai ctrl-L). Laulutekstiin saa välilyönnin (joka ei siirrä kirjoituskohtaa seuraavaan nuottiin) näppäilemällä alt-välilyönti (esim. säkeistön numeron jälkeen).

Sointumerkit

Sointumerkeissä ylennysmerkin saa näppäilemällä # ja alennuksen b. Merkit muuttuvat oikean näköisiksi, kun siirrytään seuraavaan sointuun. Välilyönnillä siirrytään seuraavalle iskulle, tabulaattorilla seuraavaan tahtiin (vaihtonäppäimen kanssa edelliseen).

Sointujen esitystavan muuttaminen: valitse Tyyli–Muokkaa yleistä tyyliä… Mene kohtaan Sointumerkinnät ja vaihda soinnun kuvaustiedosto.

Ei tahtiosoitusta

Tällä vippaskonstilla voi kirjoittaa näennäisesti tahtilajitonta musiikkia. Tee oma tahtiosoitus, joka on mahdollisimman suuri, esim. 63/1. Piilota tahtiosoitus ja tahtiviivat klikkaamalla niitä oikealla ja valitsemalla Aseta näkymättömäksi. Myös nuottiavaimen voi tehdä näkymättömäksi samalla tavalla.

Aktivoi useita kohteita yhtä aikaa

Oikea-klikkaamalla jotakin nuottiviivaston kohdetta saa valikon, jossa on kohta Valitse. Siitä saa aktivoitua kaikki samanlaiset kohteet koko nuotissa tai samalla rivillä. Edellisessa kohdassa kaikki tahtiviivat saatiin näin näkymättömiksi yhtä aikaa.

Tyylit

Tekstityylien käsittely on MuseScoressa tätä nykyä puutteellista. Tyylin muuttaminen (Tyyli – Muokkaa tekstityyliä…) ei heti muuta tekstin ulkonäköä, vaan uusi tyyli tulee näkyviin vasta tekstissä, joka luodaan muutoksen jälkeen. Kannattaa siis suunnitella ja asettaa tyylit ennen tekstien kirjoittamista.

Yleiseen tyyliin (Tyyli – Muokkaa yleistä tyyliä…) tehtävät asettelun ja mittasuhteiden muutokset tulevat näkyviin heti.

Jos haluat käyttää tehtaan asetuksista poikkeavaa ulkonäköä nuoteissasi, voit rakentaa oman tyylin ja tuoda sen partituuriin jälkikäteen. Kun olet säätänyt haluamasi asetukset yleisessä tyylissä ja tekstityylissä, tallenna tyyli tiedostoon (Tyyli – Tallenna tyyli…). Tuo tyylitiedosto toiseen partituuriin valitsemalla Tyyli – Lataa tyyli… Tämä muuttaa muotoilut, asettelut ja mittasuhteet, muttei valmiiden tekstien tyyliä. Tekstit kannattaa siis kirjoittaa vasta tyyliasetusten tuonnin jälkeen. Tähän puutteeseen voidaan odottaa korjausta tulevissa versioissa.

Nuotinkirjoituksen pikamuistilista (MuseScore)

Nuottien kirjoittamisen järjestys

  1. aktivoi aloituskohta klikkaamalla
  2. nuotinkirjoitustilaan (N)
  3. aika-arvo (1–9), piste (.)
  4. sävelen nimi (a–g), tauko (0)
  5. mahdollinen kromaattinen merkki
  6. korkeuden muutos nuolinäppäimillä
  7. pois nuotinkirjoitustilasta (esc)

Aktivoiminen, kopiointi, poistaminen

  • aktivoi kohde klikkaamalla
  • aktivoi tahti klikkaamalla keskelle viivastoa
  • alueen aktivointi: klikkaa alkua, vaihto (shift) -klikkaa loppua
  • cmd-C, cmd-V, cmd-X (ctrl-C, ctrl-V, ctrl-X)
  • poisto: delete (fn-backspace)
  • kohteen välitön toisto R
  • poista aktivointi esc